laitumella

Saatiin vihdoin ja viimein tehtyä Sandralle ja Touholle oma pienehkö laidun, joten kaksikko on päässyt nyt maistelemaan vihreää ihan kunnolla. Kauhean pitkiä aikoja niitä ei olla siellä kuitenkaan pidetty, n. 30 minuuttia kerrallaan pari kertaa päivässä. Muuten ne ovat oleilleet tarhassa sekä karsinassa. Nyt on onneksi ollut hyvät ilmat, niin ei ole tarvinnut paljoa karsinassa nyhjöttää. Touhon vointi paranee koko ajan, tietysti, kun tauti on jo selätetty. Onneksi saatiin nopea apu ja selvittiin!

Tuntuu niin omituiselta, kun Sandralla on oma varsa, vaikka se itse oli yhtä pieni 7 vuotta sitten. On kyllä ollut ihan mieletön kokemus tämä varsaprojekti ja nyt se jatkuu pienen suomenhevosorin kasvun seuraamisella ja uusien asioiden opettelulla. Toivoisin, että voisin pitää Touhon itselläni mahdollisimman pitkään, mutta katsotaan nyt minne elämä vie. Olen näin jälkeenpäin kyllä vähän (paljon) katunut Sandran myymistä silloin aikoinaan, enkä haluaisi kokea samaa tuskaa uudelleen Touhon kanssa. Jos meillä vaan on mitään mahdollisuutta pitää pikkujätkä, kyllä se meidän talliin asumaan jää. :-)

Meidän kallisarvoiset suomenhevoset ♥