kylmää ja koleaa

Ilmat on kyllä nyt olleet surkeat. Ihan kuin olisi syksy ja kohta on kuitenkin juhannus! Tosi ärsyttävää, kesällä pitäis olla pihalla ottamassa aurinkoa, mutta viime päivät on kyllä kuluneet toppatakki päällä ja villasukat jalassa.

Ratsastuskenttä on nyt ollut aika ahkerassa käytössä, kyllä on saanut hymy korvissa kulkea kentän valmistumisen jälkeen. On niin mukava päästä tekemään sitä, mistä niin älyttömästi tykkää! En kyllä tulisi mitenkään toimeen ilman hevosia, ne on miun koko elämä, Henrin lisäksi tietysti. :-)

Lauantaina Hessulla kävi hieroja. Se ei varsinaisesti ole ollut mistään jumissa, mutta koskaanhan hieronta ei ole pahaksikaan. Hopolla oli vähän niska ja selkä jumissa, mutta muuten se oli erinomaisessa kunnossa! Se oli oikeastaan aika positiivinen yllätys, eihän se ole kuitenkaan liikkunut käytännössä juuri mitään kuluneen talven aikana. Lauantain Hessu piti vapaata hieronnan takia.

Päätinpä sitten lauantai illan ratoksi hypätä rakkaan suomenhevoseni selkään pitkästä aikaa! Sovitin vähän aikaa sitten huvikseni Hessun satulaa Sandralle ja sehän sopi sille kuin nakutettu. Jännä miten samanlaiset selät noilla elukoilla on. :-D Mentiin ihan vaan rennosti, oltiin kentällä ehkä noin 20 minuuttia. Touhon rallitteli mukana. Tää oli tosiaan ensimmäinen ratsastus Touhon syntymän jälkeen.

Sunnuntaina juoksuttelin Hessun kevyesti liinassa, se liikkui tosi rennosti eteenpäin ja nautti, kun pääsi työskentelemään. Otettiin sitten ponikin käsittelyyn, kun kerrankin oli aikaa! Ensimmäistä kertaa laitettiin Etalle satula selkään ja juoksutettiin se liinassa. Tästä se polku kohti ratsun uraa alkoi! Aikomus on edetä hitaasti, meillä ei ole mikään kiire. Etta ei tosin sanonut satulasta mitään, kuten aiemmin jo arvelinkin. :-)