Esittelyssä meidän eläimet, osa 1 - Seran Sandra



 Oikea tuittupääneiti, haluat aina saada tahtosi läpi, ja kun et onnistu, poljet jalka niin, että tanner tömisee, ja myyrät koloissaan luulevat maailmanlopun tulleen.

KUINKA SANDRA MEILLE PÄÄTYI?
Sandran ja minun tarinan jo monet varmasti tietävätkin, mutta kerron sen silti. Sandran ollessa 4 päivän ikäinen, kirjoitimme siitä ja sen emästä kauppakirjat. Kasvoimme Sandran kanssa yhdessä, opettelimme uusia asioita ja kerrytimme luottamusta. 2012 syksyllä, Sandran ollessa reilu 3 vuotias, alkoi minusta tuntua siltä ettei nuoren hevosen kouluttaminen ollutkaan sitä, mitä halusin sillä hetkellä. 19.10.2012 Sandra vaihtui välittäjän kautta puoliveritammaan, jonka kanssa aikomus oli päästä valmentautumaan ja kilpailemaan. Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin ruusuisesti kun olin ajatellut, tammalta murtui jalka ja se jäikin pelkäksi seura- ja harrastehevoseksi. Päätös Sandrasta luopumisesta oli tuskainen, mutta halusin sille parasta.

2014 vuoden alussa huomasin Hippoksesta omistajan vaihtuneen. Sain sieltä uuden omistajan yhteystiedot ja otin naiseen yhteyttä. Olin niin onnellinen Sandran puolesta, se oli löytänyt hyvän kodin. Helmikuussa 2014 uusi omistaja kysyi, haluaisinko suomiputen ylläpitoon. Siitä alkoi vanhempien suostuttelu ja olen varma, etteivät he olisi suostuneet jos kyseessä olisi ollut joku muu hevonen. Asia lyötiin lukkoon ja Sandra muutti meille takaisin 15.03.2014.

Aluksi Sandra oli meillä vain ylläpidossa ja ajatus oli, että juhannuksena se muuttaisi pois. Kyllä tuntui vaikealta ajatella, että kohta tamma lähtisi takaisin omistajalleen. Jokainen sen kanssa vietetty hetki oli kultaa, mutta myös tuskaa. Toukokuussa 2014 omistaja kertoi, että he ovat aikoneet laittaa Sandran myyntiin. Hän kysyi, olisiko minulla halukkuutta ostaa tamma takaisin. Tottakai! Minun ei paljon tarvinnut vastausta miettiä, mutta vanhempien kanssa piti tottakai keskustella, koska he rahoittaisivat oston ja hevoset asuivat vielä silloin heidän luonaan. Ihme kyllä, saatiin aika nopeasti päätös tehtyä, että Sandra saa meiltä pysyvän kodin. 21.06.2014 kirjoitettiin nimet papereihin ja nyt olen varma, ettei Sandran tarvitse meiltä enää minnekään lähteä. ♥

PERUSTIEDOT
Oikealta nimeltään Seran Sandra, rodultaan suomenhevonen. Syntynyt 25.05.2009 ja sukupuoleltaan tamma. Värinä on punarautias, päässä tähti ja oikeassa takajalassa vuohissukka sekä valkokavio. Säkäkorkeutta on noin 160cm. Emä on Tähti-Serafina, isä Romeo Lax. Tasoltaan Sandra on noin Helppo B, rataesteinä kisoissa ollaan menty 60cm, kotona hypätty isompaa. Sandralla on yksi jälkeläinen, Putkolan Touho.


LUONNE
Luonteeltaan Sandra on kiltti, mutta se testaa uusia ihmisiä mm. menemällä sinne minne huvittaa ja vetämällä ihmistä narun jatkeena perässään. Ollaan Sandran kanssa aikalailla samanlaisia luonteiltamme, joskin mitä muuta voi olettaa, kun yhdessä ollaan kasvettu? :D Sandra on sellainen tuittupää, jos ei huvita niin ei vaan huvita. Mutta asiat jotka sitä kiinnostaa, tehdään innolla ja korvat hörössä. Tamma ei kuitenkaan potki tai pure, lähinnä se vaan haluaisi nuolla käsiä ja vaatii hellyttä osakseen. Sandra on aina innolla lähdössä töihin, se odottaa ja hörisee portilla, milloin sitä menee hakemaan.

Ratsastaessa Sandra on reipas ja yritteliäs. Intoa löytyy enemmän mitä taitoa, sen takia Sandra on varmasti ollut niin helppo opettaa. Aina, kun ratsastaessa vaihtaa tehtävää, Sandralla vähän "häviää" ajatus ja vauhtia tulee tuplat lisää. Enemmän saa kyllä jarrutella kuin kannustaa eteenpäin. Esteistä tamma tykkää kovin, mutta on työ saada se keskittymään, ettei vaan rymistellä esteistä läpi. Into syttyy yleensä vähän isommilla esteillä, esimerkiksi pikkuristikot eivät kiinnosta laisinkaan ja niille harvemmin edes jalkoja nostellaan. :D

Sileällä ratsastus on Sandran kanssa hauskaa, silloin, kun tamma malttaa keskittyä. Välillä pitää ihan laskea kymmeneen ja miettiä, miten sen saisi rauhoittumaan. Yleensä mitkään "rauhoittavat tehtävät" ei toimi, pitää vaan ratsastaa eteenpäin, niin tamma alkaa hidastaa vauhtia ja tulee paremmin kuulolle. Avot Sandra tekee kaikissa askellajeissa, sulut käynnissä ja ravissa. Pohkeenväistöt se osaa käynnissä ja ravissa. Laukanvaihtojakin on joskus pari vuotta sitten tehty, mutta tiineysaikana tuntui, että Sandralta hävisi kokonaan muistista kaikki, mitä se aiemmin osasi. Nyt ollaankin pikku hiljaa muisteltu miten niitä koulukiemuroita mentiinkään ja ovat ne jotenkin alkaneet luonnistua.

Maastossa Sandra on lähes pommivarma niin yksin kuin kaverinkin kanssa. Myös kärrien ja reen edessä tamma toimii ja tykkää kovasti. Pitäisi vaan useammin laittaa sille kärrit perään ja lähteä ajelemaan. Se olisi hyvää liikuntaa ratsastuksen ohella. Juoksuttaessa Sandra osaa mennä ihan hyvin ympyrällä, mutta koska tammaa ei pätkääkään kiinnosta juosta ympyrällä ihmisen käskyttämänä, aina suuntaa vaihtaessa se yrittää mm. hyppiä pystyyn, kääntyy ympyrältä ulos ja lähtee vetämään. Tilanteet lähinnä naurattavat, koska sitten kun saa tamman menemään sinne suuntaan, minne käsky kävi, se menee kuuliaisesti eteenpäin. :D

Sandra on lievästi piikkikammoinen, onneksi sitä ei tarvitse pahemmin piikitellä. Raspata se antaa ilman rauhoitusta, samoin vuolla. Silloin, kun tammalla oli kengät, se antoi myös kengittää ilman rauhoitusta. Traileriin menoa Sandra hieman kyselee, että onko pakko, mutta yleensä se tulee ihan nätisti perässä eikä esimerkiksi hypi pystyyn. Kuljetuksessa se osaa olla ihan hyvin, mutta pysähtyessä se yrittää kaivaa itsensä pohjasta ulos. :D

Kaikinpuolin Sandra on ihana, meillä on molemminpuolinen luottamus, enkä tahdo enää päästää tuosta hevosesta irti. ♥

Alla kuvia meidän yhteisestä taipaleesta sekalaisessa järjestyksessä.

Sandra ja minä 2012
2012
2011 (?)
Sandra meille takaisin tullessaan, maaliskuu 2014
2011 (?)

2012
joulukuu 2014
2015
2015, äiti ekoja kertoja Sandran selässä
2015
2015
2016
2016
2016

Kommentit