uusi vuosi

Kyllä tuntuu pahalta, kun en ole saanut aikaiseksi kirjoitella blogiin mitään. Motivaatio on juuri nyt niin alhaalla, kuin se vaan voi olla... Kuvituksena tässä postauksessa vanhoja kuvia, kun en ole jaksanut kameraakaan ulkoiluttaa.

Blogi muuten on nyt mukana jalustin.netissä, sen takia tuo logo ja linkki sivupalkissa! :)


Sandra on taas lääkekuurilla. Silloin marraskuussa käytiin klinikalla, sieltä saadut lääkekuurit syötettiin ja ratsastinkin putella jonkun kerran. Joulun tienoilla yskä alkoi uudelleen ja jouduin hätyyttelemään eläinlääkäriä. Sandralle määrättiin avaavaa, se söi sen ja yskä vaan jatkui. Taas puhelua eläinlääkärille, Sandra kuunneltiin ja jälleen lääkekuurit päälle... Kulunut viikko piikitettiin penisiliiniä, sen lisäksi tamma syö nyt kortisonia noin kuukauden ajan. Toivotaan, että näillä saadaan tilanne haltuun ja tämä kierre katkeamaan.

Ajatus on näiden lääkekuurien jälkeen lähteä klinikalle tähystämään hengitystiet. Lähinnä muutosten vuoksi. Ollaan jo useamman ihmisen kanssa pähkäilty Sandran tilannetta, toivon, että meillä on monta yhteistä vuotta vielä edessä, vaikka aika pahaltahan tämä näyttää. Hevoset syövät nyt vain esikuivattua heinää, ovat joka päivä ulkona noin 6-22, talli-ilmaa on parannettu kaikin mahdollisin keinoin... Tuntuu niin pahalta, olisin ehkä jo luovuttanut, jos kyseessä olisi mikä tahansa muu hevonen, kuin Sandra. Se on mulle niin äärettömän tärkeä, että haluan taistella vielä mahdollisuuksien salliessa. Aikaa ja rahaahan tämä vaatii, mutta en halua ajatella sitä nyt...

Siinä nyt syy tähän hiljaisuuteen blogin puolella...


Muille hevosille kuuluu ihan hyvää. Kaikki kaviokkaat ovat tarhanneet pitkät päivät, en ole nyt ratsastanut Hessullakaan. Jostain syystä vaan tuo Sandran tilanne on vetänyt mielen niin alas, että olen halunnut pitää vähän "taukoa" hevosen selkään kiipeämisestä tai muista touhuiluista. Jospa motivaatio pikku hiljaa nousisi taas. Tottakai olen joka päivä tehnyt tallihommat ja rapsutellut hevosia, mutta mitään "ylimääräistä" en ole tehnyt. Kyllä tämä tästä taas, toivottavasti ymmärrätte!


Vuoden alusta minä olen ollut herkkulakossa, en kylläkään missään ehdottomassa, koska sellaiset ei vaan toimi. :D Nyt kerrankin oon jollain tapaa jaksanut pysyä erossa kahvipullasta ja karkeista, positiivista! Ollaan myös käyty lenkillä ja tehty lihaskuntoa kotona kaikkien muiden hommien ohella. Painoakin on lähtenyt jokunen kilo, joten jospa sitä joskus olisi ihannepainossa. :)


Tässä nyt pikaiset kuulumiset meidän elämästä juuri nyt. Toivon suuresti, että te lukijat jaksatte olla matkassa mukana, vaikka nyt olikin kuukauden hiljaisuus. Palaillaan!

Kommentit

  1. Mukava kuulla teistä pitkästä aikaa! Toivottavasti Sandra paranee ja jaksaa ilahduttaa sinua vielä monta vuotta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      Toivottavasti... romahdan kyllä täysin jos Sandran elämä oli tässä :/ sen takia yritetään nyt taistella ja tehdä parhaamme ♡

      Poista
  2. Toivottavasti Sandran yskä saataisiin kuriin,tsemppiä.

    VastaaPoista
  3. Ymmärrän täysin tuon tunteen, kun itse olen vähän samankaltaisten mietteiden kanssa elänyt Nemon lonkkavaivoista johtuen. Tulevaisuus pelottaa ja ahdistaa, mutta samalla tahtoo koko sydämestään taistella ja tehdä kaiken, mikä tehtävissä on. Nyt mieli on jo huomattavasti iloisempi ja toiveikkaampi, sillä monestihan sitä vastoinkäymisten tullen pelkää heti pahinta - ja syystäkin. On nämä eläinlapset vaan niin rakkaita, että niiden eteen tekee kaikkensa ja käyttää viimeisetkin vähäiset rahansa. <3 Tsemppiä teille, toivottavasti kaikki kääntyy vielä parhain päin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se vaan on... :(
      Toivotaan!♡

      Poista

Lähetä kommentti