paljon kuulumisia



On ollut niin paljon tekemistä, etten ole edes jaksanut ajatella blogiin kirjoittamista. Haluaisin kuitenkin pitää tämän jollain tapaa elossa, sen takia nytkin täällä teille kirjoittelen.

Aloitetaan vaikka Koivikon kisoista, jotka olivat sunnuntaina 18.03.2018. Hypättiin kisoissa 70cm ja 80cm (meidän eka yhteinen kasikymppi kisoissa). Ajatus oli ottaa kisat ihan vaan treenin kannalta, lähinnä pitkän saikun takia. Paxter oli todella hyvä ratsastaa kisapäivänä, se oli ihan menossa, muttei liikaa. 70cm otettiin uusinnassa yksi puomi alas, mutta se ei harmittanut. 80cm selvittiin perusrata puhtaasti, uusinnan ekalla mentiin päin muuria... :-D Meinasin tippua, olin jo satulan edessä menossa, mutta sain kammettua itseni (onneksi) takaisin satulaan. Mentiin rata loppuun ja tuloksena oli 12vp (pudotus, yliaika sekä kun tein uuden tien, se laskettiin ympyräksi eli siis "kielloksi"). Kisapäivän jälkeen oli niin iloinen fiilis, suunta ei oo kun ylöspäin!




Kisojen jälkeisenä päivänä menin Paxterilla ilman satulaa ja suitsia. Ruuna toimi tosi hyvin, mentiin kaikki askellajit. :-) Välillä on oikeesti ihana ottaa rentoja päiviä ja heittää aivot narikkaan.

Katri on myös alkanut ratsastaa Paxteria. Hän osallistuu ruunan kanssa huhtikuussa koulukisoihin. Paxter näyttää kyllä niin hyvältä ammattilaisen alla, pitäisi itsekin ryhdistäytyä ja mennä koulutunneille useammin.








Paxter on toiminut lisäksi alkeisratsuna. Kaverini 7 vuotias tyttö on nyt muutaman kerran päässyt ruunan selkään. On niin ihana nähdä, miten fiksu eläin minulla on. Tyttö on ratsastanut Paxterilla ihan yksin, he ovat tehneet käynnissä voltteja sekä pysähdyksiä. Paxter toimii moitteetta ja ottaa pienen ihmisen selässä tosi hyvin huomioon (melkeinpä hiipii eteenpäin). :-)




Kävin eilen itse ruunan kanssa koulutunnilla. Kyllä tuntui siltä, etten osaa oikeasti yhtään ratsastaa. :-D Hiottiin ihan perusjuttuja, mutta tunti tuli todellakin tarpeeseen! Tuosta eilisestä ei ole mitään materiaalia, kun en tajunnut sanoa Henrille että kuvaa... Illalla ratsastin myös Hessulla kotona, oli mukava laukkailla pilkkuhepan kanssa löysin ohjin ympäri kenttää. :-)

Ja koska elämässä pitää olla jotain haasteita, ajattelin opettaa Paxterin ajolle. Olen nyt kerran ohjasajanut sillä, eikä mitään ongelmia ollut. Ruuna toimi moitteetta, lie sillä vaikka olisikin Virossa ohjasajettu? Nyt hiljalleen opetetaan se aisoihin ja sen jälkeen kärryihin.





Kommentit