Pari sanaa Paxterista


Paxter on asustellut meillä kohta kaksi kuukautta, joten olisi ehkä aika kertoa siitä vähän tarkemmin. Katsotaan mitä saan tähän postaukseen rustattua. Toki saa kysyäkin, jos joku asia mietityttää!


Paxter on siis 5-vuotias trakehner ja sukupuoleltaan ruuna. Se on syntynyt Virossa, josta se on tuotu kesäkuussa 2017 Suomeen. Säkäkorkeutta on yli 170cm, mutta Paxter on kuitenkin aika sporttinen. Tällä on kisattu Virossa jonkun verran, myös 105cm ratoja. Sileällä ollaan tehty väistöjä sekä avoja ja sulkuja jonkun verran. Paxter tekee myös laukanvaihdot.

Luonteeltaan ruuna on ihana, rapsutuksia (ja herkkuja) se kerjää koko ajan ja tykkää olla huomion keskipisteenä. Hoitotoimenpiteet onnistuu niin käytävällä kiinni tai karsinassa irti. Myös kengitykseet ja muut onnistuvat huoletta. Paxterilla on erittäin hyvä työmotivaatio ja se on aina innolla lähdössä töihin. Esteistä tämä etenkin syttyy, silloin se on reipas mutta kestää käsissä. Hyppy on iso ja pyöreä (vaatii harjoittelua olla kyydissä). Maastossa voi käydä yksin tai yhdessä, ollaan kävelty aika paljon teillä ihan vaan pitkin ohjin eikä mitään ongelmaa ole ollut. Traileriin kävelee perästä ja vieraissa paikoissa käyttäytyy moitteetta.

kuvituksena vanhempia kuvia, kun uusiakaan ei ole
Miksi nuori hevonen? Monet varmasti miettivät, että 5-vuotias on vielä tosi nuori ja raaka. Oon jonkun verran ratsastanut nuoria ja projekteja, tykkään työskennellä niiden kanssa. Niistä voi myös tehdä omanlaisensa, joka on sekin vain hyvä puoli. Paxterilla on kuitenkin tehty tosi hyvä pohjatyö Virossa ja se on koulutettu tosi hyvin. Tällä hetkellä olen ainakin ollut tyytyväinen tähän ostokseen, toivon, että meillä on pitkä yhteinen taival.

Ollaan saatu luottamusta kerrytettyä, yksi ilta tein maastakäsittelyä ratsastuksen lopuksi. Paxter seurasi minua vapaana ja tuli luokse kun menin kyykkyyn. Tuli niin hyvä mieli, mulle luottamus on hevosten kanssa a ja o.


Eteenpäin ollaan suunniteltu sen verran, että ensi viikon maanantaina meillä on estetunti Koivikolla. Syyskuun viimeisenä viikonloppuna Mikael Wahlmanin estevalmennukset Joensuussa (mennään ehkä vaan toisena päivänä). 4.10 on Touhon näyttelyt ja 7.10 Kiteellä seuranmestaruudet, joihin näillä näkymin ollaan menossa. Siellä luokkana 70cm.

Olen suunnitellut tekeväni videopostauksia, mutten keksi oikein mitään aiheita. Jos teillä on ehdotuksia, viskatkaa kommentteihin! :)

Kommentit

  1. Anonyymi8/9/17

    Millä rahalla ostit Paxterin? Tuskin on ollut mikään halpa hevonen :) En tarkoita pahalla, kiinnostaa vain.

    Videopostauksista kiinnostaa esim. tallirutiinit, mydayt, varustepostaukset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henna9/9/17

      Raha-asiat ei kuulu miun mielestä blogiin laisinkaan :) mutta sen verran voin avata, että kokonaan tämä ei ole minun hevonen vaan puoliksi isäni. :)

      kiitos ehdotuksista!

      Poista
  2. Anonyymi10/9/17

    Oot ilmeisesti vaihtanu tunneilla käyntipaikan Koivikolle, miksi?

    Mua kiinnostas myös sellainen postaus, missä lyhyesti kertoisit kokemuksiasi niiltä talleilta, jossa olet itse asiakkaana ollut? Mikä on siun mielestä kiteen alueen tallipalveluiden taso tällä hetkellä? Onko mielestäsi esimerkiksi paikallisten ratsastustuntipalveluiden taso tällä hetkellä hyvä? Onko jotain mitä pitäisi olla lisää tai parantaa? Entä valmennukset, onko Kiteeläisillä hevosharrastajilla riittävän hyvät mahdollisuudet päästä valmennuksiin? Maneesi nyt Koivikolle saatiin, jonka on erittäin hyvä asia! Miten luulet Koivikon maneesin vaikuttavan Kiteen muiden talliyritysten asiakkaisiin: ajatteletko muiden talliyritysten nyt pärjäävän Koivikolle markkinakilpailussa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henna11/9/17

      Meillä tosiaan kävi viime vuonna Eini (Havukkalan hevostila) pitämässä kotona tunteja. Mutta koska meillä on kotona pieni kenttä, siinä on Paxterin kokoisella hevosella mahdoton hypätä yhtään isompia, kuin pikkuristikoita. Toki Koivikolle menemiseen vaikuttaa hieman myös se, että meiltä pääsee käytännössä suoraan kuutostietä myöten Puhokseen (hiekkatietä ehkä kuusi kilometriä ja senkin voi kiertää, eli siitä ei ole pakko ajaa), joten sinne on helppo ajaa myös talvikeliä ajatellen. Nyt kun on tulossa syksy ja talvi, maneesi antaa tosi paljon vapautta hyppäämisen suhteen. Jos aion kilpailla tai pitää Paxterilla sekä itselläni hypyt mielessä, maneesilla käyminen on talvella oikeastaan ainut vaihtoehto.

      Toki koulutunteja voisin ottaa kotiinkin, mutta nyt päällimmäinen ajatus on päästä hyppäämään valvovan silmän alle (osaksi tästä syystä käytiin Koivikolla koulutunnilla, että Katri näkee hevosen sileällä ennen hyppäämistä).

      Jos ajattelen opettajia, en pysty kyllä rehellisesti sanoen valitsemaan Einin ja Katrin väliltä. Tykkään kummankin tavasta opettaa ja tulen molempien kanssa hyvin toimeen. :)

      Tuo postausidea on kyllä mahtava, pitää yrittää rustailla jotain omasta näkökulmasta. :)

      Poista

Lähetä kommentti